Ollessani rajoittuneella ruokavaliolla poikani allergioiden takia (imetin),
luulin, että syön lähinnä nälkään. Ruokavaliohan oli sellainen, ettei liikasyömisongelmaa juuri muodostunut, vaan laihduin hiljalleen dieetin aikana.

Nyt tilanne on selvästi toinen. Paino uhkaa kiipiä ylöspäin
ja huomaan usein syöväni tai hamuavani ruokaa, vaikka en ole nälkäinen.

Taidan olla stressisyöjä. Kannan tietokoneen viereen natustettavaa, kun yritän saada jotain vähän vaikealta tuntuvaa hommaa eteenpäin. Nämä syömiset ovat sellaisia, että syömiselle tai ruokanautinnoille jää niissä erittäin vähän tilaa. Ne ovat oheistoimintaa, näperrystä, eräänlaista keskittyneen tekemisen välttelyä. En kuitenkaan oikein tiedä millä ne korvaisin vai osaisinko vain luopua niistä.

Toinen kiinnostava ilmiö on haahuaminen ruuan perässä. Haluan jotain, etsin jotain, ja vaikka tajuan, että en oikeastaan juuri sillä hetkellä tarvitse ruokaa, haahuan hetken päästä uudestaan... Mitä etsin? Mitä kaipaan? Mitä näillä retkillä ja ajatuksilla yritän itselleni varmistaa?
En osaa vielä vastata. Minun täytyy tutkia tätä enemmän.