Ruokapäiväkirjan pitäminen on taas jäänyt. Osin varmaan siksi, että olen halunnut syödä "mitä sattuu" ja toisaalta siksi, että on ollut paljon muuta ajateltavaa ja tehtävää. Vauvan laskettuun aikaan on enää pari viikkoa. Hän syntyy siis joskus marraskuussa. Sen jälkeen on kohdattavana tämän raskauden jälkeiset haasteet painorintamalla. Ehkä nyt on ollut vähän sellainen tuntu, että syön nyt raskauden loppuun miten sattuu ja sitten ryhdistäydyn, kun tilanne on ikäänkuin selvillä. Tiedän, että tämä on itsepetosta: elämäntapaa ei ole sen helpompi muuttaa sittenkään. Parempi olisi edetä pienin askelin tässäkin olosuhteessa. Ruuanlaitto vaan ei oikein huvita päivisin. Mieluummin lähden ulos mökistä ja käyn ulkona syömässä, kun se vielä on helposti mahdollista. Ruuan terveellisyyden kannalta tämä tarkoittaa kompromissia, ellei nyt suorastaan romahdusta. Kun lisäksi kotona ollessa ruokaa tulee napsittua jatkuvasti, kiloja varmaan kertyy enemmän kuin olisi välttämätöntä.

Ehkä siis yritän palata ruotuun ainakin jossakin mielessä.
Jos en vaikka kaikkia tapojani parantaisikaan, niin ainakin seuraisin ja tutkisin niitä. Ja olisin kuulolla omiin tuntemuksiin.